Blogi

  • Miten neuromonimuotoinen voi hyötyä vertaisryhmästä? 
    kirjoittanut admin
    07

    Miten neuromonimuotoinen voi hyötyä vertaisryhmästä? 


    Kaikki tarvitsevat ympärilleen yhteisön – paikan, jossa voi tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

    Neurotyypillisen näkökulmasta rakennetussa maailmassa neuromonimuotoinen voi kokea ulkopuolisuutta, väärinymmärretyksi tulemista tai jopa riittämättömyyttä.

    Tässä kohtaa vertaisryhmällä voi olla valtava merkitys. 

     Hyväksytyksi tulemisen tunne vahvistaa itsetuntoa 

    Vertaisryhmässä ei tarvitse selittää itseään. Ryhmäläisille on tuttua, että tietynlaisten äänien välttäminen voi olla tärkeää, sanallinen ohje voi mennä ohi tai tarkkaavaisuus harhailee.

    Vertaisryhmässä oma olemisen tapa osa normaalia kirjoa. 

    Juuri siksi ryhmässä syntyy helposti tunne: “en ole yksin”. 

    Ryhmä tukee jaksamista – oma tahti on sopiva 

    Neuromonimuotoisen polku saattaa kulkea eri reittiä kuin neurotyypillisen. Vertaisryhmä ei hoputa tai vertaa, vaan antaa tilaa olla keskeneräinen, väsynyt tai epävarma.

    Samalla se rohkaisee ottamaan pieniä askelia eteenpäin omassa tahdissa. Itsetunto ja omanarvontunto vahvistuvat, kun itseään ei tarvitse selittää.

    Jos olet tottunut siihen, että sinua ei ymmärretä – että sinun pitää aina selittää miksi et tee asioita “normaalisti” – vertaisryhmä voi olla kuin hengähdyspaikka.

    Kun huomaat, että muillakin on samaa, itseymmärrys kasvaa. Itsetunto ei perustu siihen, kuinka hyvin sulautuu, vaan siihen, kuinka hyvin tunnistaa omat tarpeensa ja vahvuutensa. 

    Tukea opiskeluun, työnhakuun ja oman polun löytämiseen 

    Elämä opintojen ja työnhaun keskellä voi tuntua kuormittavalta kenelle tahansa. Neuromonimuotoista arki voi haastaa ja kuormittaa vielä enemmän.

    Vertaisryhmä voi olla paikka, jossa löydät helpotusta, ymmärrystä ja käytännön keinoja oman näköiseen elämään. 

    Kohtaat ihmisiä, joilla on samankaltaisia kokemuksia kuin sinulla. Joku toinenkin on myöhästynyt tärkeästä tapaamisesta, koska aikakäsitys petti. Joku toinenkin on kokenut ahdistusta sähköposteista tai oppimisalustoista, jotka pursuavat punaisia ilmoituksia ja muistutuksia.

    Et ole ainoa, jolla on haasteita – tai vahvuuksia.

    Vertaisryhmä tarjoaa käytännönläheistä tietoa ja testattuja selviytymiskeinoja. Miten selvisin työhaastattelusta? Miten sain tukea opintoihin? Miten opin puhumaan omista tarpeistani?

    Uskallus kokeilla, uskallus epäonnistua

    Moni vertaisryhmä tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua, testata omia rajoja ja huomata, että epäonnistuminen ei ole maailmanloppu.

    Joskus jo se, että uskaltaa kertoa omasta tilanteestaan ääneen, voi olla merkittävä askel kohti aktiivisempaa otetta omaan elämään.  

    Kun kohtaat ihmisiä, jotka näkevät sinut kokonaisena – eikä vain diagnoosina tai haasteina – voit alkaa itsekin nähdä itsesi uudella tavalla. Vertaisryhmävoi olla yllättävän tärkeä askel kohti omannäköistä opiskelua tai työelämää. 
     
    Mistä löydän vertaisryhmän? 

    NeuromonimuotoisuudenVoima- ryhmät alkavat syksyllä 2025. 

    Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Ryhmä on suunnattu vähintään 18-vuotiaille neuromonimuotoisille ihmisille, diagnoosilla tai ilman. 

    Ryhmä painottuu omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamiseen, sekä itselle sopivien toimintamallien löytämiseen.

    Ryhmän tavoitteena on vahvistaa luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiin ja/tai opinnoissa pärjäämiseen.
     
     Seuraa ryhmien ilmoittautumisen ajankohtaa: 
     
    https://neuromonimuotoisuudenvoima.fi/ 
    Instagramissa: @neuromonimuotoisuudenvoima 

    Leija Santala
    Hanketyöntekijä
    NeuromonimuotoisuudenVoima




  • Millaisin keinoin neuromonimuotoisuutta voidaan huomioida työpaikalla?
    kirjoittanut admin
    06

    Millaisin keinoin neuromonimuotoisuutta voidaan huomioida työpaikalla?

    Työyhteisön monimuotoisuus hyödyttää organisaatiota monin tavoin. Se voi parantaa organisaation innovatiivisuutta, taloudellista kannattavuutta ja henkilöstötyytyväisyyttä. Lisäksi siitä voi olla etua uusien asiakasryhmien tavoittamisessa ja myönteisen julkisuuskuvan muodostumisessa. (Monimuotoinen työelämä | Työterveyslaitos)

    Monimuotoisuuden johtaminen ja monimuotoisuutta tukevan organisaatiokulttuurin ylläpitäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Jokaisella työntekijällä on omat tarpeensa, jolloin monimuotoisuuden ja esteettömyyden suunnitelmallinen huomiointi organisaatiotasolla on tärkeää. Jos esihenkilö joutuu toistuvasti räätälöimään työnkuvia lennosta, järjestämään kattavaa perehdytystä ilman valmiita materiaaleja tai selittelemään työyhteisölle erioikeuksilta näyttäviä mukautuksia, ei ole ihme, jos neuromonimuotoisuuden huomiointi alkaa tuntua raskaalta.

    Neurovähemmistön työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen edistämisen ei tarvitse olla taakka tai jatkuvaa ylimääräistä vaivannäköä. Kun pohjatyöt on tehty, käytännöt luotu ja uusista toimintamalleista viestitty tehokkaasti, päästään toteuttamaan estettömyyttä, josta todennäköisesti hyötyy neurovähemmistön lisäksi muukin työyhteisö.

    Neuroesteettömyydestä hyötyy myös neuroenemmistö

    Neuroestettömyydellä tarkoitetaan sellaisten olosuhteiden luomista, jotka tukevat neurokirjon ihmisten toimintakykyä ja edistävät yhdenvertaista osallisuutta.

    Työympäristössä neuroesteettömyys sisältää fyysisten toimintaympäristön huomioimisen, työn tekemiseen liittyvät järjestelyt sekä työpaikan ilmapiirin.  Neuroesteettömyyteen pyrkivistä ratkaisuista voi olla erityistä hyötyä myös työntekijöille, joilla on oppimisvaikeuksia, aistiherkkyyksiä tai joitakin toimintakykyyn liittyviä tuen tarpeita.

    Neuroesteettömällä työpaikalla on todennäköisesti tiloja, apuvälineitä ja toimintatapoja, jotka ovat jokaisen työntekijän hyödynnettävissä.

    Yksi tuttu esimerkki on mahdollisuus työskennellä keskeytyksettä hiljaisissa tiloissa – se on tärkeää monelle työntekijälle diagnoosista riippumatta. Avokonttoreissa nekin, jotka eivät ole vielä peruskoulussa hyödyntäneet keskittymisen tukena apuvälineitä, oppivat käyttämään kuulosuojaimia.

    Neuroesteettömällä työpaikalla asioista ja työn organisoinnin tavoista viestitään selkeästi ja läpinäkyvästi.

    Kun jokainen tuntee käytännöt ja on tietoinen tarjolla olevista mahdollisuuksista ja tukikeinoista, on niitä todennäköisesti helpompaa ymmärtää, ja tarjota ja pyytää käyttöön.

    Esteettömyydestä tehdään normaali asia ja kaikille mahdollisestaan työn tekeminen itselle sopivalla tavalla. Tämä todennäköisesti parantaa työskentelymotivaatiota, työsuorituksen laatua, työhyvinvointia, ja siten myös työn tuottavuutta.
     
    Konkreettisia keinoja neuromonimuotoisuuden huomioimiseen

    Neuromonimuotoisuuden huomioimiseksi työpaikalla kokosimme listan, josta saa nopealla vilkaisulla käsityksen huomioitavista osa-alueista. Useasta lähteestä koostettu lista on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen ja monessa paikassa toistuivat samantyyppiset teemat.

    Niin neurokirjon ihmisten, täsmätyökykyisten kuin oppimisen haasteita kokevien työntekoa, onnistumista ja motivaatiota voi tukea huolehtimalla seuraavista: työaikajärjestelyjen joustavuus, työtehtävien organisointi ja selkeät ohjeet, mahdollisuus hyödyntää itselle sopivia apuvälineitä, ja työpaikan ilmapiiri, johon kuuluvat yleinen asenne, ja mahdollisuus palautteeseen ja tukeen.

    Alla olevassa listassa hyödynnetyt lähteet löytyvät linkkeinä postauksen lopusta.

    Keinoja hyödynnettäväksi työpaikan arjessa:
     
    Mahdollisuus tarvittaviin työaikajärjestelyihin

    – selkeästi sovitut työajat
    – mahdollisuus osa-aikatyöhön ja/tai etätyöhön
    – työvuorojärjestelyt
    – työtehtävien jaksottaminen ja riittävä tauotus

    Työn organisointi

    – selkeät raamit työnteolle: työajat, tauottaminen, rauhallinen työpiste, selkeät työtehtävät ja rutiinit
    – työn uudelleen organisointi, esimerkiksi työtehtävien rajaaminen
    – työtehtävien pilkkominen
    – työtehtävien muutosten ennakointi
    – sopiva työmäärä tai -tahti
    – työn aikatauluttaminen ja seuranta
    – vaihtelevia ja nopeatempoisia työtehtäviä tarpeen mukaan (ADHD)
    – mahdollisuus keskittyä yhteen tarkkaavaisuutta tai ponnistelua vaativaan tehtävään kerrallaan
    – selkeästi ilmaistu mahdollisuus lepohetkiin ja taukoihin

    Työn tekemiseen liittyvä vuorovaikutus

    – onnistumista tukeva ohjaus
    – välitön kannustava palaute
    – palaute työstä ja kiitokset, kun siihen on aihetta
    – työskentelytavoitteiden ja käyttäytymisodotusten kertominen ennakoivasti
    – olennaisten tietojen kertominen työpaikan käytänteistä
    – avun saaminen työssä, esimerkiksi työyhteisön tai työkaverin antama apu (tarvittaessa mahdollisuus tukihenkilöön)

    Selkeät ja johdonmukaiset ohjeet  

    – työtehtävien tekemiseen selkeät ja johdonmukaiset ohjeet
    – ohjeiden pilkkominen pienempiin osiin  
    – tarvittaessa kontekstin kertominen tai koko työskentelyprosessin ohjeistaminen: mitä, missä, milloin, kenen kanssa, mitä tapahtuu/tehdään.
    – kuvalliset ohjeet, mallit ja kaaviot (myös video tai esimerkin näyttäminen tarjoavat visuaalista tukea)
    – ohjeiden pitäminen lyhyinä
    – suulliset ohjeet saatavilla myös kirjallisessa muodossa
    – muistamisen helpottaminen listoilla ja muistutuksilla

    Työympäristö muokattavissa itselle sopivaksi

    – rauhallinen ja työn tekemiseen soveltuva ympäristö
    – siirrettävät väliseinät tai oma huone
    – selkeät ja ylimääräisistä ärsykkeistä riisutut työtilat
    – sopiva ärsyketaso (esimerkiksi rauhallinenäänimaailma,häiritsemätön taustaääni, säädettävä valaistus)  ja mahdollisuus suojautua häiritseviltä aistiärsykkeiltä
    – mahdollisuus vaikuttaa ergonomiaan (säädettävä työpiste)
    – työtilojen esteettömyyden parantaminen tarvittaessa
    – mahdollisuus käyttää apuvälineitä (esim. vastamelukuulokkeet, sormeiltava esine keskittymisen tueksi)
    – mahdollisuus taukoihin rauhallisessa tilassa
    – mahdollisuus liikkeeseen ennen paikallaanoloa vaativaa tekemistä tai mahdollisuus yhdistää liikettä keskittymistä vaativaan tekemiseen
    – mahdollisuus keskeytyksettömään työskentelyyn

    Työrauha ja työpaikan ilmapiiri

    – esimiesten ja muiden työntekijöiden asenteet
    – mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerralla
    – rentoutumismenetelmien käyttö työpäivän aikana
    musiikin kuuntelu kuulokkeilla
    – mahdollisuus jäädä pois esim. kahvitauolta tai työyhteisön juhlista
    – mukaan ottaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen, kuitenkaan siihen painostamatta
    – työyhteisön tuki ja avoimuus
    – ennakoitavuus
    – tekemistä tukevat olosuhteet ja ilmapiiri
    – tuki työyhteisön kanssa kommunikointiin


    Linkkivinkkaus: Yksityiskohtainen listaus keinoista täsmätyökykyisten työnteon tueksi löytyy Webropol-kyselyn muodossa ”Työtä kyllä riittää” – hankkeen materiaalipankista ammattiopisto Kiipulan sivuilta Materiaalipankki – Hankkeet. Kyselyn vastausvaihtoehdoista saa erinomainen käsityksen siitä, kuinka monella tavalla työnteon onnistumiseen on mahdollista vaikuttaa. Moni keinoista sopii myös neurokirjon ihmisten työskentelyn tukemiseen.

    Lähteet:

    ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. 2025. Lisätietoa aiheesta Anita Puustjärvi ja Leena Pihlakoski. ADHD-oireisiin vaikuttavat ympäristö- ja motivaatiotekijät

    Autismikirjo ja työ. 2021. Vates-säätiö ja Autismiliitto. Autismikirjo ja työ

    Työpanos käyttöön työtehtäviä muokkaamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Työpanos käyttöön työtehtäviä muokkaamalla – THL

    Erityisen tuen työkalupakki työpaikkaohjaajalle. Ammattiopisto Spesia. Työpaikkaohjaajalle – Ammattiopisto Spesia

    Parkkila, Minna. 2025. Oppimisen haasteisiin vastaaminen opinnoissa ja työpaikoilla. Julkaisussa: Kohti hyvinvoivaa työelämää – Mielen hyvinvoinnin tukeminen osana opiskelua ja työhön siirtymistä. Kohti hyvinvoivaa työelämää – Mielen hyvinvoinnin tukeminen osana opiskelua ja työhön siirtymistä


    Maria Halkilahti
    Hankeasiantuntija
    NeuromonimuotoisuudenVoima


  • Mitä on neuromonimuotoisuus?
    kirjoittanut admin
    05

    Mitä on neuromonimuotoisuus?


    Neuromonimuotoisuus on kattokäsite, joka pitää sisällään sekä neuroenemmistön että neurovähemmistön. Ajatuksena on, että erilaiset neurokehitykselliset häiriöt, kuten ADHD, autismikirjo, Touretten oireyhtymä, kehityksellinen kielihäiriö ja oppimisvaikeudet, voidaan nähdä yksilöllisinä ominaisuuksina ja osana erilaisten aivojen luonnollista monimuotoisuutta.

    Lääketieteellisen kontekstin ulkopuolella puhutaankin häiriön sijaan yhä useammin esimerkiksi neuromonimuotoisuudesta, neuropsykiatrisista erityispiirteistä, neurokirjosta ja nepsyistä.
    Kun normaalin käsitettä laajennetaan, erilaisuutta ei tarkastella enää ongelmana tai muutosta vaativana tilana, vaan uteliaasti: Millaisia piirteitä, vahvuuksia ja haasteita ihmisellä on, ja millaisiin asioihin hän kokee tarvitsevansa tukea.

    Yksilölliset piirteet vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

    Samat ominaisuudet voivat elämäntilanteesta ja mahdollisista ulkopuolisista tekijöistä riippuen olla sekä vahvuuksia ja voimavaroja, että toimintakykyä ja uskoa omiin mahdollisuuksiin heikentäviä tekijöitä.

    Jokaisen piirteet ovat yksilöllisiä. Samalla kirjolla olevatkin ovat keskenään erilaisia ja kuten ADHD-liiton sivuilla todetaan, ” Kun olet tavannut yhden adhd-oireisen, olet tosiaan tavannut vain yhden.”

    Joskus omat piirteet tekevät opinnoissa tai työssä selviytymisestä haastavaa. Omia vahvuuksia on vaikea huomata, oma toimintakyky on alentunut ja arki tuntuu kaaoksella. Muutos parempaan on kuitenkin mahdollinen. Monia valmiuksia ja taitoja on mahdollista harjoitella. Kun opit uusia taitoja, toiminta- ja ajattelumalleja, huomaat pystyväsi itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiisi.

    Vertaistuella kohti omia tavoitteita

    Syksyllä 2025 aloittavat NeuromonimuotoisuudenVoima-vertaistoimintamallin pilottiryhmät. Näihin ovat tervetulleita diagnoosiin katsomatta kaikki vähintään 18-vuotiaat, jotka kokevat neurokirjon piirteiden tuovan haasteita arkeen, opiskeluihin tai työllistymiseen. Osallistuminen on maksutonta.

    Vertaistoimintaan perustuvat ryhmät kokoontuvat kerran viikossa yhteensä 10 kertaa. Tarkempaa tietoa ryhmien aikatauluista ja ilmoittautumisesta tulee elokuussa 2025 hankkeen verkkosivuille www.neuromonimuotoisuudenvoima.fi ja Instagramiin @neuromonimuotoisuudenvoima.

    Maria Halkilahti
    Hankeasiantuntija
    NeuromonimuotoisuudenVoima


Scroll to Top