Millaisin keinoin neuromonimuotoisuutta voidaan huomioida työpaikalla?

Työyhteisön monimuotoisuus hyödyttää organisaatiota monin tavoin. Se voi parantaa organisaation innovatiivisuutta, taloudellista kannattavuutta ja henkilöstötyytyväisyyttä. Lisäksi siitä voi olla etua uusien asiakasryhmien tavoittamisessa ja myönteisen julkisuuskuvan muodostumisessa. (Monimuotoinen työelämä | Työterveyslaitos)

Monimuotoisuuden johtaminen ja monimuotoisuutta tukevan organisaatiokulttuurin ylläpitäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Jokaisella työntekijällä on omat tarpeensa, jolloin monimuotoisuuden ja esteettömyyden suunnitelmallinen huomiointi organisaatiotasolla on tärkeää. Jos esihenkilö joutuu toistuvasti räätälöimään työnkuvia lennosta, järjestämään kattavaa perehdytystä ilman valmiita materiaaleja tai selittelemään työyhteisölle erioikeuksilta näyttäviä mukautuksia, ei ole ihme, jos neuromonimuotoisuuden huomiointi alkaa tuntua raskaalta.

Neurovähemmistön työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen edistämisen ei tarvitse olla taakka tai jatkuvaa ylimääräistä vaivannäköä. Kun pohjatyöt on tehty, käytännöt luotu ja uusista toimintamalleista viestitty tehokkaasti, päästään toteuttamaan estettömyyttä, josta todennäköisesti hyötyy neurovähemmistön lisäksi muukin työyhteisö.

Neuroesteettömyydestä hyötyy myös neuroenemmistö

Neuroestettömyydellä tarkoitetaan sellaisten olosuhteiden luomista, jotka tukevat neurokirjon ihmisten toimintakykyä ja edistävät yhdenvertaista osallisuutta.

Työympäristössä neuroesteettömyys sisältää fyysisten toimintaympäristön huomioimisen, työn tekemiseen liittyvät järjestelyt sekä työpaikan ilmapiirin.  Neuroesteettömyyteen pyrkivistä ratkaisuista voi olla erityistä hyötyä myös työntekijöille, joilla on oppimisvaikeuksia, aistiherkkyyksiä tai joitakin toimintakykyyn liittyviä tuen tarpeita.

Neuroesteettömällä työpaikalla on todennäköisesti tiloja, apuvälineitä ja toimintatapoja, jotka ovat jokaisen työntekijän hyödynnettävissä.

Yksi tuttu esimerkki on mahdollisuus työskennellä keskeytyksettä hiljaisissa tiloissa – se on tärkeää monelle työntekijälle diagnoosista riippumatta. Avokonttoreissa nekin, jotka eivät ole vielä peruskoulussa hyödyntäneet keskittymisen tukena apuvälineitä, oppivat käyttämään kuulosuojaimia.

Neuroesteettömällä työpaikalla asioista ja työn organisoinnin tavoista viestitään selkeästi ja läpinäkyvästi.

Kun jokainen tuntee käytännöt ja on tietoinen tarjolla olevista mahdollisuuksista ja tukikeinoista, on niitä todennäköisesti helpompaa ymmärtää, ja tarjota ja pyytää käyttöön.

Esteettömyydestä tehdään normaali asia ja kaikille mahdollisestaan työn tekeminen itselle sopivalla tavalla. Tämä todennäköisesti parantaa työskentelymotivaatiota, työsuorituksen laatua, työhyvinvointia, ja siten myös työn tuottavuutta.
 
Konkreettisia keinoja neuromonimuotoisuuden huomioimiseen

Neuromonimuotoisuuden huomioimiseksi työpaikalla kokosimme listan, josta saa nopealla vilkaisulla käsityksen huomioitavista osa-alueista. Useasta lähteestä koostettu lista on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen ja monessa paikassa toistuivat samantyyppiset teemat.

Niin neurokirjon ihmisten, täsmätyökykyisten kuin oppimisen haasteita kokevien työntekoa, onnistumista ja motivaatiota voi tukea huolehtimalla seuraavista: työaikajärjestelyjen joustavuus, työtehtävien organisointi ja selkeät ohjeet, mahdollisuus hyödyntää itselle sopivia apuvälineitä, ja työpaikan ilmapiiri, johon kuuluvat yleinen asenne, ja mahdollisuus palautteeseen ja tukeen.

Alla olevassa listassa hyödynnetyt lähteet löytyvät linkkeinä postauksen lopusta.

Keinoja hyödynnettäväksi työpaikan arjessa:
 
Mahdollisuus tarvittaviin työaikajärjestelyihin

– selkeästi sovitut työajat
– mahdollisuus osa-aikatyöhön ja/tai etätyöhön
– työvuorojärjestelyt
– työtehtävien jaksottaminen ja riittävä tauotus

Työn organisointi

– selkeät raamit työnteolle: työajat, tauottaminen, rauhallinen työpiste, selkeät työtehtävät ja rutiinit
– työn uudelleen organisointi, esimerkiksi työtehtävien rajaaminen
– työtehtävien pilkkominen
– työtehtävien muutosten ennakointi
– sopiva työmäärä tai -tahti
– työn aikatauluttaminen ja seuranta
– vaihtelevia ja nopeatempoisia työtehtäviä tarpeen mukaan (ADHD)
– mahdollisuus keskittyä yhteen tarkkaavaisuutta tai ponnistelua vaativaan tehtävään kerrallaan
– selkeästi ilmaistu mahdollisuus lepohetkiin ja taukoihin

Työn tekemiseen liittyvä vuorovaikutus

– onnistumista tukeva ohjaus
– välitön kannustava palaute
– palaute työstä ja kiitokset, kun siihen on aihetta
– työskentelytavoitteiden ja käyttäytymisodotusten kertominen ennakoivasti
– olennaisten tietojen kertominen työpaikan käytänteistä
– avun saaminen työssä, esimerkiksi työyhteisön tai työkaverin antama apu (tarvittaessa mahdollisuus tukihenkilöön)

Selkeät ja johdonmukaiset ohjeet  

– työtehtävien tekemiseen selkeät ja johdonmukaiset ohjeet
– ohjeiden pilkkominen pienempiin osiin  
– tarvittaessa kontekstin kertominen tai koko työskentelyprosessin ohjeistaminen: mitä, missä, milloin, kenen kanssa, mitä tapahtuu/tehdään.
– kuvalliset ohjeet, mallit ja kaaviot (myös video tai esimerkin näyttäminen tarjoavat visuaalista tukea)
– ohjeiden pitäminen lyhyinä
– suulliset ohjeet saatavilla myös kirjallisessa muodossa
– muistamisen helpottaminen listoilla ja muistutuksilla

Työympäristö muokattavissa itselle sopivaksi

– rauhallinen ja työn tekemiseen soveltuva ympäristö
– siirrettävät väliseinät tai oma huone
– selkeät ja ylimääräisistä ärsykkeistä riisutut työtilat
– sopiva ärsyketaso (esimerkiksi rauhallinenäänimaailma,häiritsemätön taustaääni, säädettävä valaistus)  ja mahdollisuus suojautua häiritseviltä aistiärsykkeiltä
– mahdollisuus vaikuttaa ergonomiaan (säädettävä työpiste)
– työtilojen esteettömyyden parantaminen tarvittaessa
– mahdollisuus käyttää apuvälineitä (esim. vastamelukuulokkeet, sormeiltava esine keskittymisen tueksi)
– mahdollisuus taukoihin rauhallisessa tilassa
– mahdollisuus liikkeeseen ennen paikallaanoloa vaativaa tekemistä tai mahdollisuus yhdistää liikettä keskittymistä vaativaan tekemiseen
– mahdollisuus keskeytyksettömään työskentelyyn

Työrauha ja työpaikan ilmapiiri

– esimiesten ja muiden työntekijöiden asenteet
– mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerralla
– rentoutumismenetelmien käyttö työpäivän aikana
musiikin kuuntelu kuulokkeilla
– mahdollisuus jäädä pois esim. kahvitauolta tai työyhteisön juhlista
– mukaan ottaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen, kuitenkaan siihen painostamatta
– työyhteisön tuki ja avoimuus
– ennakoitavuus
– tekemistä tukevat olosuhteet ja ilmapiiri
– tuki työyhteisön kanssa kommunikointiin


Linkkivinkkaus: Yksityiskohtainen listaus keinoista täsmätyökykyisten työnteon tueksi löytyy Webropol-kyselyn muodossa ”Työtä kyllä riittää” – hankkeen materiaalipankista ammattiopisto Kiipulan sivuilta Materiaalipankki – Hankkeet. Kyselyn vastausvaihtoehdoista saa erinomainen käsityksen siitä, kuinka monella tavalla työnteon onnistumiseen on mahdollista vaikuttaa. Moni keinoista sopii myös neurokirjon ihmisten työskentelyn tukemiseen.

Lähteet:

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. 2025. Lisätietoa aiheesta Anita Puustjärvi ja Leena Pihlakoski. ADHD-oireisiin vaikuttavat ympäristö- ja motivaatiotekijät

Autismikirjo ja työ. 2021. Vates-säätiö ja Autismiliitto. Autismikirjo ja työ

Työpanos käyttöön työtehtäviä muokkaamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Työpanos käyttöön työtehtäviä muokkaamalla – THL

Erityisen tuen työkalupakki työpaikkaohjaajalle. Ammattiopisto Spesia. Työpaikkaohjaajalle – Ammattiopisto Spesia

Parkkila, Minna. 2025. Oppimisen haasteisiin vastaaminen opinnoissa ja työpaikoilla. Julkaisussa: Kohti hyvinvoivaa työelämää – Mielen hyvinvoinnin tukeminen osana opiskelua ja työhön siirtymistä. Kohti hyvinvoivaa työelämää – Mielen hyvinvoinnin tukeminen osana opiskelua ja työhön siirtymistä


Maria Halkilahti
Hankeasiantuntija
NeuromonimuotoisuudenVoima